Niinkun jo lupailin niin tänään kirjotan tän mun viikonloppupostauksen..
Viime viikonloppu oli sii kaikin puolin yks mun elämän parhaimmista mahdollisista monellakin tapaa. Oon ehtiny tehdä niin paljon tärkeitä ja korvaamattomia asioita ja oppinut niin paljon uutta ja arvokasta kolmen päivän aikana mihin mulla normaalisti menis kolme kuukautta. Oon siis ollu tooosi ahkera:> Hyvä minä;>

Perjantaina suuntasin koulusta suoraan pikku-Ronjakaimasein kanssa kahvittelemaan Kahvipuuhun, ja puhua hömppäilemään moneksi tunniksi. Ollaan Ronjan kanssa siis vanhoja lapsuuden "paita ja pepe" - ystäviä, ja vaikkei meidän välit missään vaiheessa mitenkää tulehtuneet tai kipuilleet niin jossain vaiheessa vaan erkaannuttiin toisistamme pikkuhiljaa, ja nyt sitten kurottiin tuo vuosien kuilu umpeen valkosuklaakaakaoiden äärellä<3 Eihän me mihinkään oltu muututtu samat vanhat lapsenmieliset pikkuhöppänät:>

Penailtana nuorten ilta oli ehkä mulle maailman räjähdyttävin nuorten ilta koskaan!! Ihmisiä oli aivan älyttömästi ihan tuntemattomiakin ja kaiken lisäks mulle rakkaita ihmisiä eri vapaistakin suunnista. Ja kaikki ne teki mun elämästä ihan älyttömän mahtavan ja vavisuttavan kokemuksen, millaista en ollut koskaan mun seurakunta-aikana vielä päässyt kokemaan. Haluun vaan sanoo, että meillä on vaan kaikkein mahtavin, suurin ja ylistettävin Herra!!!<3

Lauantaina oli sitten työpäivä, mistä suuntasin suoraan huikeaan illan spektaakkeliin Kokkola-Gospeliin (isoon ja huippuun seurakunnan musahäppeninkiin) kaikkien ihanuuksien kanssa. Kuvamateriaalia ei valitettavasti löydy Samsungini akun vähäisyyden vuoksi:( Konserttien välissä kävin tarjoilemassa iltapalaa kaikille kuuntelijoille, ja olin enemmän kun ilonen, kun jokainen tuli iltapalalle hymyssäsuin Jumalan perheen ainutlaatuisina jäseninä. Eniten olin innoissaan kaikista riparilaisista, jotka siellä oli, vasta riparimatkansa alkumatkalla. Samaan aikaan oli hirmu haikeeta, kun muistelee omaa ripariaikaa vuosi sitten, kun oli itekin vielä ihan tietämätön kaikesta, ja toisaalta taas oli ihanaa kertoo omista jo oppimista asioista muille:>
Oli kyllä huippiskonsertit ja fiilistelin meiän omaa älyttömän upeeta Great Wide Northia ja Flags-biisii raksujen ja tietty Torsten Borgin kaa ihan kympillä<3 Illalla matkattiin vielä messuun kirkkoon, ja saatiin sitä kautta paras mahdollinen lopetus ihanalle illalle<3

Kaiken kaikkiaan mun oma usko vahvistui näiden kahden päivän aikana enemmän kuin koskaan ennen!! Aamen<3

Sunnuntaina käytiin Roosan kanssa pikapirtelökiekalla Hesessä, ja jutskattiin sitten oikeen urakalla paljon<3 Käpsittiin sitten aurinkoisessa pakkasessa meille, mistä ihanainen Iida nakkas meidät sit musikaalireeneihin, mistä illalla sitten kävelin kotiin..

Tänään oon ehtiny taas viettää oikeen laatuaikaa murusteni kanssa<3
Menin suoraan koulusta kaupunkiin vanhan lapsuuden ystävän kanssa, jonka kanssa en ollut puhunu kunnolla moneen vuoteen. Tänään sitten oikeen repästiin ja mentiin yhessä, ja kyllähän sitä juttua riitti mukavan reippaasti vaikka alkuun jänskäilin, että istutaanko me vaan vaivaantuneina ihan hissunkissun:>

Illalla tytöt, Viltsu ja Eve, ilmaantu sit meille ja järkkäiltiin pienimuotoinen arjen virkistäytymisilta; kokkailtiin yhessä nannaa ruokaa ja namia kakkua ja katottiin yhessä putkeen kaksi jaksoo Uutta Päivää, kaikkein koukuttavinta sarjaa ikinä. UUPEE<3
Kaiken kaikkiaan on ollu kaikinpuolin kivsu päivä, kävin ostamassa hiusvärinkin, että pääsen viimeinn eroon tästä mun maailmaa järkyttävästä tyvikasvusta<3

Toivottavasti viikko on teilläkin lähtenyt iloisesti käyntiin.
Jaksuja kaikille tähän viikkoon.
Ylihuomisen jälkeen on jo perjantai:>
Puss<3

Mitä kuuluu?

Helouu kaikki!! Alotan hullulla anteeksipyyntöpläjäyksellä tän mun pitkän "tauon" jälkeisen postauksen:) Niin lyhyessä ajassa on ehtinyt tapahtua enemmän ja vähemmänkin  hämmentäviä ja isoja asioita, mitkä tavalla tai toisella on vaikuttanu vahvasti mun elämään ja myllänny mun maailmaa aika mukavasti. Jossain vaiheessa joutuu vaan arvottamaan ja asettamaan elämän asioita tärkeysjärjestykseen. Ja kun kupissa painaa oma terveys ja jaksaminen ja rakkaiden ihmisten huolet ja hyvinvointi niin ihan ymmärrettävästi jää tää bloggaus kakkoseksi..

 

Turhankin tuttu TK:sta...

 

Menneisiin viikkoihin on mahtunut paljon sairastelua, köhimistä ja käsittämätöntä väsymystä ja voimien totaalista katoamista. TK:ssa on ehditty vierailla useampaankin otteeseen, kun mun veriarvot tuntuu olevan vähän kaikille hienoinen mysteeri.. Mitään suurempaa aihetta huoleen ei kuitenkaan onneksi ole;>

 

Tämän tytsyn ulkomuotokin pääsi vähän uudistumaan kun sain viimein uudet kehystimet;> Kumma kyllä näyttää tuo maailma heti paljon selkeämmältä ja kirkkaamalta noiden lasien myötä:)

 

Koulukin on päässy sopivasti stressaamaan kokeillaan ja kaikenmoisilla projekteillaan. Ehtinyt oon myös pitämään kaks kiusaamistuntia seiskaluokkalaisille (tukioppilasvelvoitteita) ja tukiopettautunut fysiikkaa oikeen urakalla.

 

 

Lauantait oon viettäny ahkerasti kahvilassa töissä, tienaamassa ropoja mun pikkuruiselle tilille:) Sunnuntait onkin sitten kuluneet ihan nukkuessa, maksellen viikolla kerättyjä univelkoja, ja tietenkin musikaaliharkoissa. (Ensi-ilta lähestyy liian hurjaa vauhtia ounouuuu!!)

 

 

Onneks saan sanoa, että oon ehtiny tehdä tän blogijäädytyksen aikana hyvääkin. Olin vapaaehtoisena lipaskerääjänä Yhteisvastuu-keräyksessä, ja voin kyllä sanoo, että ei oo mahtavampaa tunnetta, kun ihmiset kulkee ohi kiireisinä ja hellittävät kuitenkin hetkeksi laittamaan omansa likoon. Ihanan voimaannuttava ja vahvistava kokemus. Hyvä kantaa kauas ja antaessaan saaa<3

SULAT TIET!!! Ahhh sieltä se kevät tulee<33

 

Näihin pariin viikkoon on siis mahtunut ihan kaikkea itkupotkuraivareista riemunkiljahduksiin. Elämän pieniä iloja että suruja, naurua ja itkua, huutoa ja kuiskauksia, energiapiikkejä ja täysiä väsymysromaduksia, tuhansia sanoja ja yhtä monta ääneen lausumatonta sellaista, oivalluksia ja ymmärtämättömyyttä. Kaiken kaikkiaan mun kaks mennyttä viikkoa on ollut aikas lailla elämäntäyteisiä kiitoksineen ja kipuineen.

 

Teen viime huippuviikonlopusta vielä erillisen postauksen, kun en raaski ympätä niitä kaikkia tähän samaan syssyyn putkeen, että jaksatte lukea loppuun, sellasta tuloillaan siis on huomenna;>

Tänään venyinkin koulusta suoraan Elli-rakkaan muuttoavuksi:>

 

Ja tähän loppuun haluan vielä päästä hehkuttamaan mun kaikkia rakkaita ystäviä, joiden ansiosta oon pysyny järjissäni nää ajat, kun kaikki tuntuu välillä kaatuvan päälle ja taakat kasautuu liian raskaiksi.

 

OIKEASTI KAIKKI TÄRKIMYSRAKKAUDET ETTE VOI IKINÄ MITENKÄÄN USKOA, MITEN PALJON TE KAIKKI MULLE MERKITSETTEKÄÄN!!! OOTTE MUN ELÄMÄN TUKIPILAREITA, VANKISTA VANKINTA POHJAA<3

WE WILL SURVIVE TOGETHER<3 

RAKASTAN TEITÄ KAIKKIA!!<3

 

 

 

 

 

Young, wild and free

Vihdoin taasen postausta<3 Tällä kertaa pienoinen tauko ihan perusteltavista syistäkin:)
Loma sujahti ohi ja koko viikko menikin sitten sairastellen. Viikon korkee kuumeilu vei sitten tästä innokkaastakin bloggaajasta viimeisetkin mehut ja sohva ja kunnon unet (niin ja toki äikän KIRJAILIJAKANSIO!!) vaan vei valitettavasti voiton. Nyt kuitenkin ollaan vihdoin taasen elävien kirjoissa mukana, ja pääsin kouluunkin vihdoin (puhunpa kumman pirteeseen sävyyn koulustakin pitkästä aikaa:D) näkeen kaikkia mun tärkimyksiä, joita oli ehtinyt jo hirmuinen ikävyys tulla. Lomalta ei siis oikeen mitään erinäistä kiintoisaa kerrottavaa löydy. Pari hassua kuvaa, jotka voin tuohon alle lisätä, nekin tuntuu kertovan mun loman "riemutasosta" enemmän ku tuhat sanaa...:>

Jeiii kirjastokin muistutti olemassaolollaan!!<3 Just nyt kun tätä ylimäärästä rahaa tuntuu muutenkin olevan niukanlaisesti...

Hihii;> Lomalla saatiin FINALLY maalattua mun huone uuteen uskoon, ja pääsin eroon ihanista 3-luokalla valituista kukkatapeteista<33 Voi sitä ilon ja onnen määrää!! Tyyli muuttuu;>

 

Viikon purkkiarsenaali:>

Oon ollu tänään kyllä koko päivän niin onnellinen ja helpottunu, kun oon saanu hoidettua niin monta asiaa jaloista pyörimästä. Se on vaan niin sanoinkuvaamaton tunne kun on vihdoin saanu tehtyä jotain, mikä on painanu taakkana ihan hirmuisen kauan. Hihii ja sainpas tänään iteltäni kirjeen, minkä olin kirjottanu seiskalla ysiluokkalaiselle minälleni ja täytyy sanoo, et sain kyllä makoisat muistelunaurut:D Kuin paljo kaikkee kummallisuutta voikaan muutamassa vuodessa tapahtua!!:o

Tänään kun sitten oli varmaan kevään odotetuin ja pelätyin etappi -> YHTEISHAKU
Oon tuskaillu ja ahdistunu tosta valinnasta tän vuoden aikana varmaan tuhannesti ja itkeny enemmän kun yhteen kertaan mun tiedottomuutta ja fiilisten sekavuutta. Se vaan tuntuu liian aikaselta vieläki ja tunsin oloni ihan pikkulapseks, vasta kutosluokkalaiseks nysveröks, joka sillon luuli olevansa koko koulun kovimpia ja viisainta vanhemmistoo:DD Yhtäkkiä oltiinki sitten jo täyttelemässä välitoikkarin arvosanoja hakupapereihin, pohtien kuin aikuiset, elämän ja tulevaisuuden valintoja ja niiden kannattavuutta. Vain muistellen ja miettien mihin se tuttu ja turvallinen peruskoulu jäi.

Jotenki mulle tätä ennen oli aina ollu selvää että jatkan lukioon ja oon tuudittunu aina sit sillä, ettei mun tarvi valinnoistani vielä stressata. Nyt sitten kun niitä lukiovaihtoehtojakin alkaa vaan tulvia joka suunnasta, eikä oikeen tiedä itekään, mikä ois se oikee tie just mulle. Tuskin sitä koskaan varmasti saakaan tietoonsa, mutten haluais myöhemmin jossitella, et mitä ois tapahtunu jos oisinki tehny ihan toisin ja hakenutkin ihan eri paikkaan...

Toisaalta kaiken pienuuden ja ahdistuksen keskellä tuli sellanen uuden alun ja seikkailun fiilis, että joka tapauksessa jättää taakseen jotain tuttua ja turvallista ja suuntaa kohti uutta ja tuntematonta. Jäi sitten omaan lukioon tai muutti pois omalta paikkakunnalta. Erikokoisia muutoksia toki. Mutta muutoksia molemmat:)
Joten siis ihan sanoinkuvaamaton olo jäi kun viimein sai käteensä ne tulostetut hakupaperit ja tiesi että nyt se on sit siinä. Enkä enempään tässä vaiheessa pysty. Kaikki jää auki ja tiet avoimiksi:> Jää nähtäväks millasen kriisin saan aikaseks sitten kesällä, kun saan tietoon, mihin sitä pääsisin ja mihin en..:)

Jaksuja kaikille viikkoon! Ootte kultasia<3

Kevät tulee, oletko valmis?

En sitten mitenkään pystynyt jäämään sisälle sairaanakaan, kun ulkona oli ehkä maailman ihanan keväisen aurinkoisin päivä koko tälle synkälle talvelle. Linnut laulaa lirkutteli ja lumia rytisi naapurien katoilta. Kyllä se kevät vihdoin viimein sieltä tulee! Ottaahan se aikansa kun tuo kaikki lumimassa sulaa pois, mutta tästä se vihdoin lähtee!!

Hihi kaikissa kuvissa ihan samanlainen ilme;>

En vaan yksinkertasesti osaa kuvissa kattoo noiden lasien läpi, sillai normaalisti, vaan omaksun aina ton ylikurkkivan kirjastotätilookin:DD

 

Kyllä tää meidän maailma arkiympäristöineenkin osaa vaan olla aivan taivaallisen kaunis!!<3

 

"Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää", Muumimamma sanoi itsekseen. "Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista, kuin se tavallisesti on?"

-Tove Jansson

 

Ehkä maailman ihanin oivallus<3

Olin aivan fiiliksissä, kun löysin konssieni alle ihan lumettoman sulaa maata!! Elämän pieniä iloja<3

 

Nuhaloma

Loma alko vihdoin viimein, ja täytyy sanoo et tuli kyllä niin hyvään saumaan, kun vaan on mahdollista tulla. En ois yksinkertasesti vaan jaksanu yhtään enempää sitä stressin ja ahdistuksen määrää, mikä mulla vielä viime viikolla paino tuhannen kilon taakkana harteilla. En oo koko viikkoon ehtiny ees postauksia tekemään kiitos viimetingan kokeiden, kirjailijakansion ja muiden tee-ennen-lomaa-hössötysten. Viimeviikolta laittelen tähän vaan ihan sattuman varassa nappailtuja kuvia, niitä sen enempää selittelemättä:)

 

 

 

Loma alotettiin perjantaina parhaalla mahdollisella tavalla; typyillalla rakkaimpien höppänien kanssa!! Matkassa muikean mahtava seura, suklaata ja kaikkea herkkunannaa<3 Käytiin ton yökyläily-illan aikana läpi kaikkia mahdollisia juttuja maan ja taivaan väliltä. Tunnelmavalaistusta, relaxing-musaa, soffaa ja pullonpyöritystä, missä oikeestaan pullo jäi vähän väliä täysin osattomaksi, kun jutut vaan lähti rönsyten leviämään omille teilleen:> Itkua ja naurua, pinnallista ja filosofista..
Kyllä täytyy sanoo, EI HITTO MITÄ PEETÄ; omistan ihan maailman parhaat ystävät!<3

Ensimmäistä virallista lomapäivää, viettelen harmistuneena sisätiloissa tassutellen, äänettömänä, kuumemittarin hellässä huomassa. Tuntuu, että tää lomalla sairastaminen alkaa muodostua mulle pikkuhiljaa oikein tavaksi... Vihdoin kun oikeesti tajuaa rauhottua, niin päättää sitten se flunssakin löytää paikkansa. Ei kai tässä auta muu kuin kaihoten kattella, tuota ikkunasta hehkuvaa unelmasäätä...

 

Ihanaa lomaa teille kaikille, jotka sitä pääsette jo viettämään!<3

Eilinen kuvapäivä

Lupasin jo joskus kaaauan kauan aikaa sitte napsia teille kuvia pitkin mun päivää, ja kasata jonkinmoisen päivä kuvina- postauksen.. Ihan tavallinen maanantaipäivä siis kuvien ja pikkuhöpinöiden kautta, mun kuvat on niin laadullisesti lahjakkaita, että selvennän niitä sit parilla sanalla;>

Perinteinen aikainen aamuinhotus, mytrynaama ja kyljenkääntö --> Taas kiire ja hoppu...

Tuolta laiskottelijarötkäleeltä kun vois vaan ottaa mallia ja jäädä lunkisti loikoilemaan:>

 

Aamun nassunpesu ja jynssäys pikameikkailu ja matkaan Marrs:)

Isin autokyyti, kiitos ei pyöräily<3

 

Koulukuolettavuutta, koekertausta ja matikkakökköö

Kammottavan hirvittävä rokotelupalappu. Ou nouu, ei taho!!

Kävelee kotiin, suruissaan, vaikkei millään jaksais. Väsy kova:(

Välipalaaa<3

Epätoivoista soittoläksykökkerööö..

 

Kaupunkikiertelyä -kaartelua typyjen kera<3

 

 

 

 

Konsan velvollisuudet... Done:)

Myöhästyin yllättäen viimeisestä bussista ja kävelin kotiin jäätävässä pakkasessa ilman pipoa, ja puhelimestakin loppu akku eikä tältä tuskan taipaleeksi muodostuneelta käpöttelylenkiltä ole siis kuvan kuvaa. Kotiin pääsemisen jälkeen suorinta tietä suihkun kautta Ruususen unosille<3

Noo nuo tän päivän kuvat ja höpinät kuvaakin melko lailla mun tuikitavallisen tyylistä päivää:DD

 

Lomaa odotellessa<3