Helouu kaikki!! Alotan hullulla anteeksipyyntöpläjäyksellä tän mun pitkän "tauon" jälkeisen postauksen:) Niin lyhyessä ajassa on ehtinyt tapahtua enemmän ja vähemmänkin hämmentäviä ja isoja asioita, mitkä tavalla tai toisella on vaikuttanu vahvasti mun elämään ja myllänny mun maailmaa aika mukavasti. Jossain vaiheessa joutuu vaan arvottamaan ja asettamaan elämän asioita tärkeysjärjestykseen. Ja kun kupissa painaa oma terveys ja jaksaminen ja rakkaiden ihmisten huolet ja hyvinvointi niin ihan ymmärrettävästi jää tää bloggaus kakkoseksi..
 |
| Turhankin tuttu TK:sta... |
Menneisiin viikkoihin on mahtunut paljon sairastelua, köhimistä ja käsittämätöntä väsymystä ja voimien totaalista katoamista. TK:ssa on ehditty vierailla useampaankin otteeseen, kun mun veriarvot tuntuu olevan vähän kaikille hienoinen mysteeri.. Mitään suurempaa aihetta huoleen ei kuitenkaan onneksi ole;>
Tämän tytsyn ulkomuotokin pääsi vähän uudistumaan kun sain viimein uudet kehystimet;> Kumma kyllä näyttää tuo maailma heti paljon selkeämmältä ja kirkkaamalta noiden lasien myötä:)
Koulukin on päässy sopivasti stressaamaan kokeillaan ja kaikenmoisilla projekteillaan. Ehtinyt oon myös pitämään kaks kiusaamistuntia seiskaluokkalaisille (tukioppilasvelvoitteita) ja tukiopettautunut fysiikkaa oikeen urakalla.
Lauantait oon viettäny ahkerasti kahvilassa töissä, tienaamassa ropoja mun pikkuruiselle tilille:) Sunnuntait onkin sitten kuluneet ihan nukkuessa, maksellen viikolla kerättyjä univelkoja, ja tietenkin musikaaliharkoissa. (Ensi-ilta lähestyy liian hurjaa vauhtia ounouuuu!!)
Onneks saan sanoa, että oon ehtiny tehdä tän blogijäädytyksen aikana hyvääkin. Olin vapaaehtoisena lipaskerääjänä Yhteisvastuu-keräyksessä, ja voin kyllä sanoo, että ei oo mahtavampaa tunnetta, kun ihmiset kulkee ohi kiireisinä ja hellittävät kuitenkin hetkeksi laittamaan omansa likoon. Ihanan voimaannuttava ja vahvistava kokemus. Hyvä kantaa kauas ja antaessaan saaa<3
 |
| SULAT TIET!!! Ahhh sieltä se kevät tulee<33 |
Näihin pariin viikkoon on siis mahtunut ihan kaikkea itkupotkuraivareista riemunkiljahduksiin. Elämän pieniä iloja että suruja, naurua ja itkua, huutoa ja kuiskauksia, energiapiikkejä ja täysiä väsymysromaduksia, tuhansia sanoja ja yhtä monta ääneen lausumatonta sellaista, oivalluksia ja ymmärtämättömyyttä. Kaiken kaikkiaan mun kaks mennyttä viikkoa on ollut aikas lailla elämäntäyteisiä kiitoksineen ja kipuineen.
Teen viime huippuviikonlopusta vielä erillisen postauksen, kun en raaski ympätä niitä kaikkia tähän samaan syssyyn putkeen, että jaksatte lukea loppuun, sellasta tuloillaan siis on huomenna;>
 |
| Tänään venyinkin koulusta suoraan Elli-rakkaan muuttoavuksi:> |
Ja tähän loppuun haluan vielä päästä hehkuttamaan mun kaikkia rakkaita ystäviä, joiden ansiosta oon pysyny järjissäni nää ajat, kun kaikki tuntuu välillä kaatuvan päälle ja taakat kasautuu liian raskaiksi.
OIKEASTI KAIKKI TÄRKIMYSRAKKAUDET ETTE VOI IKINÄ MITENKÄÄN USKOA, MITEN PALJON TE KAIKKI MULLE MERKITSETTEKÄÄN!!! OOTTE MUN ELÄMÄN TUKIPILAREITA, VANKISTA VANKINTA POHJAA<3
WE WILL SURVIVE TOGETHER<3
RAKASTAN TEITÄ KAIKKIA!!<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti